Tänään oli pitkästä aikaa vähän enemmän aikaa harrastuksille. Aamupäivän vietin Annin ja Hillan kanssa pihalla. Lapset leikki hiekkalaatikolla ja taisivat olla jonkin sortin vesisotaa myös :-? Mie olin xc-kurjuuttimen kimpussa. Pyörä sai ensin pikaisen pesun ja seuraavaksi teflon-suihketta vaihdevaijereiden kuorien alle sekä ketjuihin. Samalla sai takavaihtaja pientä hienosäätöä jopa kohtuullisella menestyksellä. Lopuksi laitoin alle uudet renkulat. Nyt alla pyörii Contin Mountain King 2.2 Supersonicit.

Takakiekkkoa takaisin pyörään kiinnittäessä huomasin, että navan laakerit oli melko löysällä... Miten lie löystynyt? Pitää tutkia paremmalla ajalla. Pikaisen laakerin kiristyksen jälkeen pyörä jäi pihalle odottamaan lenkille lähtöä.



Kun sain lenkkivehkeet päälle ja kävelin ulos, niin tokihan siellä pieni sade alkoi samantien. No eipä se onneks edes kerennyt kastelemaan ja ajelut sujui ihan mukavassa ilmassa. Ajelin polkuja pitkin Repokalliolle ja sieltä Niinivaaran läpi polkuja pitkin ajellen Suvantosillan kautta keskustaan. Siilaisen kohdilla pääsin taas poluille ja seuraavan kerran tielle piti siirtyä höytiäisen kanavan paikkeilla. Loppujen lopuksi polkua löytyy kaupungin alueelta ihan mukavasti.

Matka jatkui Jaamankierrosta mukaillen, tietysti Lykyllä pienet hengitysharjoitukset joutui ottamaan. Vauhtia yritin pitää koko ajan hiukan normaalia lenkkivauhtia enemmän. Suunnillen jaamankierroksen puolessavälissä alkoi sitten satamaan reippaammin. Sadevarusteita ei tietenkään ollut, mutta pitkähihainen kuitenkin. Sade oli oikeastaan ihan hyvä asia, koska vauhtia piti hiukan kiristää lämmön ylläpitämiseksi ja kunto pääsi siihen testiin mikä oli lenkin tarkoitus.

Ajo kulki yllättävän hyvin ja vajaan kolmen tunnin ajon jälkeen tulleet Ukonharju ja sen jälkeiset Utranharjun parit haastavammat paikat meni ajamalla, tosin olivat aika hapokkaita kokemuksia. Utranharjulta siirryin tielle sateen yltyessä ja kellokin tais olla jo sen verran, että kotia piti suunnata. Utran kirkolta ajoin Pekkalansillan mäkeen asti n. 30 km/h etujarrulevyn antaman ääniefektin perusteella. Loppumatka meni sitten jo hiukan rauhallisemmin.. ei enää mäki noussut ja into "tempoamisesta" loppui.

Kotiin saavuin aika kuraisena ja Anni antoikin minulle hyvän neuvon seuraavaa kertaa varten: "Kuralätäköstä ei kannata ajaa tai jos ajaa, niin pitää laittaa kurasaappaat jälkaan."

Tältä lenkiltä opin muutaman asian.

Montain Kingit on aika paljon paremmat renkaat kuin edelliset Explorer Prot. Ilmatilan kasvun huomasi selkeästi ja renkaat tuntui muutenkin jotenkin pehmeämmiltä. Rullausominaisuudet joka alustalla parani, asfaltilla ehkä ero oli pienin, mutta muuten renkaan käytös asfaltilla muuttui eniten. Renkaan pito oli ainakin märällä huomattavasti parempi kuin vanhassa. Lisäksi pehmeillä kohdilla tuntui kuin olisi ajanut patjan päällä. Vanha rengas upposi samantien mutaan tai hiekkaan, mutta nyt ajettavuus säilyi.

Bilteman teflon -suihkeella ei kannata voidella ketjuja, vaan kannattaa käyttää jotain tarkoitukseen tehtyä ainetta.

Pitkään käyttämätön juomarepun säiliö kannattaa puhdistaa jollain konstilla ennen käyttöä. Saattaa aiheuttaa ikävää vatsan möyrimistä...